Herkuista kieltäytyminen on huono laihdutuskeino

Tiedätkö sen tunteen, kun olet tehnyt päätöksen terveellisemmän elämän aloittamisesta. Kaikki sujuu tiettyyn pisteeseen asti hyvin, kunnes yhtäkkiä se lempiherkku (tai useampi sellainen) alkaa kummitella mielessäsi. Toteat, ettei sinulla ole muita vaihtoehtoja kuin kieltäytyä kaikesta epäterveellisestä totaalisesti, sillä jos otat yhden, et osaa lopettaa kesken. Ja näin sinetöit kohtalosi kaikki tai ei mitään -herkuttelijana. Kun tulee päivä, jolloin syystä tai toisesta päädyt herkuttelemaan, teet sen oikeen olan takaa.

Herkuista kieltäytyminen

Herkuista kieltäytyminen

Käytännössä herkuista kieltäytyminen ei siis vain pitkitä herkkuhimoa, vaan myös pahentaa sitä. Mietitääs vaikka tilannetta, jossa sinulle tarjotaan kahvipöydässä laskiaispullaa. Rakastat laskiaispullaa ja hyvänolontunne valtaa mielesi. Sekuntin murto-osassa kuitenkin tajuat, että nyt on torstai, eikä laskiaispulla todellakaan kuulu päivän agendaan. Kieltäydyt kohteliaasti ja tyydyt vain kahviin. Kotimatkalla taputat itseäsi olalle. Et kuitenkaan saa laskiaispullaa mielestäsi vielä perjantainakaan. Lauantaina käyt ruokakaupassa ja huomaat että laskiaispullia saisi nyt 4 kappaletta kahden hinnalla. Sama hyvänolontunne, jonka jouduit torstaina sivuuttamaan, valtaa mielesi. “No jos sitä nyt yhden, kerta nämä ovat tarjouksessa…” Kotiin päästyäsi syöt yhden. Syöt toisen. Syöt kolmannen. Syöt vielä neljännenkin, jotta voit vakuuttaa itsellesi, että “se siitä, nyt en enää ikinä syö laskiaispullaa.”

Herkuttelun psykologiaa

Kun kieltäydyt jostakin herkusta, tuletkin asettaneeksi sen jalustalle. Tekoihimme meidän on helppo vaikuttaa, muttei ajatuksiimme. Ja mitä loppupeleissä tekoon tarvitaan? Ajatus. Mitä enemmän kieltäydyt ajattelemasta lempiherkkuasi, sitä enemmän tulet sitä ajatelleeksi – ja sitä todennäköisemmin tulet ennen pitkää myös sortuneeksi.

Herkuista kieltäytyminen
Homma helpottaa huomattavasti myös se, että syö arkena reilusti – myös niitä hiilihydraatteja!

Ihan ensimmäinen oleellinen asia kierteestä eroon pääsemiseksi on itsekuri-ajattelusta luopuminen. Kun eteesi tuodaan jokin herkku, mieti aidosti, haluatko sitä vai et. Kieltäytyminen ei ole itsestäänselvyys, muttei myöskään herkun vastaanottaminen. Tee tilanteesta täysin neutraali. Jos juuri pääsit ajattelemasta että “nyt tekisi muuten mieli jotakin makeaa”, niin vastaus on edessäsi: ota pulla ja nauti jokaisesta suupalasta. Jos taas hetki sitten ajattelit että “olen vieläkin täynnä lounaasta, mutta kahvi tekisi kyllä terää”, et välttämättä aidosti tässä kohtaa kaipaa kahvin lisäksi muuta.

Itsensä kuunteleminen ja olotilojen tunnistaminen vaatii kuitenkin yllättävän paljon harjoitusta. Pikavinkkinä kehottaisinkin kaikkia totaalikieltäytyjiä aluksi vastaanottamaan jokaisen herkun, joka eteen tuodaan. Näin pudotat ko. ravintoryhmän niiden yliarvostetusta asemasta ja teet herkuista osan tavanomaista arkeasi. Pian huomaat, miten turhaa niiden himoitseminen oli alunperinkään. Herkut eivät lopu syömällä ja voit nauttia niistä ihan koska tahansa. Mikä niissä loppupeleissä on niin ihmeellistä? Runsas määrä sokeria yhdistettynä runsaaseen määrään rasvaa – aikamoinen resepti!

Muistakaa, että kestävä painonhallinta on ennen kaikkea psykologiaa, ei tekojen jatkuvaa hallitsemista ja kontrollointia. Ihanaa lauantaita kaikille! ❤

Lisää luettavaa:

Kieltäydytkö herkuista? Lue tämä, jos haluat makeanhimosta eroon oikeasti!
Mitä nälkä kertoo aineenvaihdunnasta?
Miten saat syötyä kalorivajeessakin paljon!

2 thoughts on “Herkuista kieltäytyminen on huono laihdutuskeino

  1. mitä jos ei oikeasti himoitse/kaipaa/tykkää herkuista? itse en syö mitään sokeripitoista tai muuta makeaa kun hedelmiä ja marjoja(niitäkin 200-400g/pvä)enkä suolaisenkaan perään(piirakat, juustot, naksut)ole. Kieltäydyn siis mutta en ajattele sitä kiellettyä sen enempää. Ei tee vaan mieli. Suklaata syönyt joskus 16v sitten ja jäätelöä viimeksi 4v sitten.onko siis pakko syödä herkkuja?

    Like

    1. Eli postaus on tosiaan suunnattu sellaisille henkilöille, jotka ns. kieltävät herkut itseltään, vaikka niitä oikeasti tekisi mieli syödä. Mielestäni kaikista tärkeintä on nimenomaan löytää sellainen ruokavalio, jossa ei tarvitse rajoittaa, muttei myöskään pakottaa itseään syömään mitään, mitä ei oikeasti halua. Jos siis olet löytänyt jo itsellesi toimivan linjan etkä kärsi mieliteoista, eikö kaikki ole silloin jo hyvin? Tämä oli kyllä hyvä näkökulma! 🙂

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s