Viikon salitauko – mitä kävi?

Ainakin kaikki Instagramiani seuraavat tietävät, että minulla oli viime viikolla totaalinen salitauko. En ollut kipeä tai muutenkaan estynyt treenaamasta, vaan salitauko johtui ihan puhtaasti palautumis- ja motivaatiosyistä. Vaikka yhteyttä näiden kahden välillä ei välttämättä heti tulisi ajatelleeksi, on se kuitenkin yllättävän selkeä. Ääneen sanottuna (tai tähän kirjoitettuna) seuraava lause tulee kuulostamaan hiukan naurettavalta, mutta niin asia kuitenkin on: en osaa pitää kevyitä viikkoja.

Ensisijaisestihan salilla tulisi käydä myös lepoviikon aikana, jotta lyhyesti sanottuna tuntuma rautaan säilyisi. Silloin kyse ei oikeastaan ole levosta, vaan kevennetystä viikosta, jolloin joko pudotetaan painoja reilusti tai puolitetaan sarjat. Puolentoista vuoden aikana itse olen onnistunut tekemään oikeaoppisesti kaksi kevyttä viikkoa. Tämähän on tietysti aivan liian vähän, ottaen huomioon, että näitä tulisi olla käytännössä joka kuukausi. Saatan aloittaa kevyesti, mutta sitten minut valtaa jokin ihmeellinen tunne. Se saa minut kyseenalaistamaan kevennetyn treenin tärkeyden ja työntää ajatuksia mieleeni, kuten: “mitä jos juuri tänään saisinkin kyykyssä ennätyspainot?” tai “mitä jos ottaisinkin tänään vielä gainssit talteen ja keventäisin vasta seuraavaa treeniä?” Jep, minähän sitten tottelen.

Viikon salitauko

Kun kuukaudesta toiseen junttaa täysillä, ei kroppa palaudu toivotulla tavalla ja näin ollen myös tulokset kärsivät. Itselläni on ollut jo pitkään sellainen olo, että jumitan vain paikallani. Tämäkin vaihe toki kuuluu urheilijan – tai omalla kohdallani ihan perus punttipirkon – kehitystä kuvaavaan aikajanaan, mutta koska tiedän mistä kiikastaa, haluan tietysti tehdä asialle jotain. Myönnettäköön tosiaan vielä sekin, että vaikka asiasta hiljaa olinkin, alkoi oma motivaationikin pikkuhiljaa laskea, kun toivottua kehitystä ei tapahtunut. Tavoitteeni eivät oikeastaan tällä hetkellä liity ulkoisiin tekijöihin, vaan ennemmin voiman kasvattamiseen. Tämä osa-alue on laahannut pahasti ja sekös on pistänyt myös mielen matalaksi. Motivaation puutteeseen ja palautumisen maksimointiin otin siis järeet aseet käyttöön: salille ei olisi viikkoon asiaa.

Salitauko tuli, entä muu liikunta?

Olen jo jonkin aikaa treenannut niin, että käyn neljä kertaa viikossa salilla, teen yhden HIIT-treenin juosten ulkosalla ja ehkä kerran viikossa jumppaan kotona akrobatian tai vatsatreenin muodossa. Tämän lisäksi kävelen lähes joka päivä ainakin muutaman kilometrin verran. Edellä mainittua en tosin laske treeniksi, se kun hoituu näppärästi muun elämän ohessa.

Salittomalla viikolla pidin kävelyt normaalissa määrässä, eli kuutena päivänä kävelin joko muutaman kilometrin päähän juna-asemalle tai suoraan toiselle työpaikalleni, tai kävin erikseen fiilistelykävelyllä pururadalla. Kävely on ihanaa! Sen lisäksi tein kotona yhtenä päivänä nopean vatsajumpan ja harjoittelin käsilläseisontaa. Yhtenä päivänä tein HIIT-treenin, johon yhdistin askelkyykkyjä. Eli käytännössä pidin kaiken muun samana, mutta pudotin salitreenit. Täysi liikkumattomuus saisi minut hulluksi, varsinkin nyt kun olen jo pitkään treenannut hyvin säännöllisesti.

Viikon salitauko

Aiheuttiko salitauko morkkista?

Oikeastaan vasta kolmantena päivänä aloin ylipäätään miettiä yhtään mitään. Ihmettelin, että miten minulla on niin paljon ylimääräistä aikaa ja kuinka päivien aikataulutus oli yhtäkkiä huomattavasti helpompaa. Huonoa omaatuntoa en potenut missään vaiheessa. Tätä toki edesauttoi se, että juttelin asiasta ohimennen luokkatoverini kanssa ollessamme ostoskierroksella ja hän totesi lepoviikon olevan täysin ok. Ihanaa, kun me pian valmistuvat PT:t voimme aina konsultoida toisiamme, haha! Myös himotreenaaja isäni oli samoilla linjoilla ja liputti tauon puolesta. En tiedä olisinko pystynyt suhtautumaan viikon paussiin yhtä kepein mielin ilman kannustusta, mutta oli miten oli, hyvältä tuntui koko ajan.

Lähtikö gainssit? Kiristääkö vyö? Menikö vaaka tilttiin?

Ei lähtenyt. Ei kiristä. En punninnut, mutta edellisten vastausten perusteella uskallan sanoa: ei olisi mennyt. Ulkomuodossa ei siis näy mitään muutoksia. Lauseen perään voisi halutessaan vielä heittää koppavan lisäyksen: tietenkään. Vastoin yleisiä harhaluuloja, viikossa ei ulkoisesti ehdi tapahtua käytännössä mitään. Ruokaa söin saman verran kuin normaalistikin, mutta toisaalta pidin myös kulutusta yllä liikkumalla jonkin verran. En sitten tiedä mikä olisi ollut lopputulos, jos olisin maannut koko viikon sohvalla ja mättänyt joka päivä herkkuja. En toisaalta myöskään tiedä miksi olisin niin tehnyt, haha.

…Entäs sitten ne voimat ja tuntuma rautaan?

Ei mitään ongelmaa. Lähdin liikkeelle ihan perus takakyykyllä ja hyvin sujui. Tarkoituksellisesti en lähtenyt heti repimään normaalilla voimapainotteisella ohjelmallani, vaan kyykkäsin 40 kg niskassa neljän sarjan verran niin monta toistoa kuin menee. Nyt pitää sitten katsoa seuraava kuukauden aikana oliko salitauko hyödyllinen.

Viikon salitauko

Suosittelisinko tuttaville ja kavereille?

Kaiken kaikkiaan henkinen lepo raskaista treeneistä teki terää. Merkittävintähän tässä on nimenomaan se, että tauon jälkeen salille on mentävä takaisin. Mikäli oma suhteesi treenaamiseen tuntuu sitoutuneelta ja nautit muutenkin aktiivisesta elämäntyylistä, satunnainen totaalitauko voi toimia hyvin. Mikäli taas säännöllinen treenaaminen tuntuu muutenkin ongelmalliselta ja motivaatiosta on pulaa, ei lepoviikon varjolla kannata jättää treenaamatta, vaan toteuttaa lepoviikko kevennetysti niin, että salille tulee kuitenkin mentyä.

Lopuksi haluan kiinnittää huomionne yhteen aiheeseen liittymättömään asiaan:

MAHTAVAA, että olette alkaneet kommentoimaan aiempaa aktiivisemmin siellä ruudun toisella puolella, arvostan sitä todella ja se saa minut tuntemaan kirjoittamisen merkitykselliseksi. Muutenkin minusta on todella tärkeää saada olla vuorovaikutuksessa teidän kanssanne. Toivottavasti jatkatte samaan malliin!

Ihanaa viikon alkua sinne! ❤

Lisää luettavaa:

Näin pysyt hyvässä kunnossa ympäri vuoden, osa 1
Näin pysyt hyvässä kunnossa ympäri vuoden, osa 2

2 thoughts on “Viikon salitauko – mitä kävi?

  1. Heippa! Olipas hyvä lukea juuri tämä juttu vaikka aluksi alkoi melkein pelottamaan että viikko ilman salitreeniä?! Mutta ehkä se voisi tosiaan jopa tehdä ihan hyvää. Toinen asia mikä tuli tuosta tekstisi yhdestä kohdasta mieleen on se että jos pumppaa toistot ihan viimeiseen asti niin se kasvattaa lihasmassaa mutta jos jättää pari toistoa lopussa tekemättä niin se olisi hyväksi voiman kasvulle. Kivoja treenejä ja lepoja sinulle, ja olipas muuten kiva löytää tämä blogi:) Terveisin http://www.jeminanvegaanifitness.blogspot.com

    Like

    1. Moikka, kiva kun laitoit kommenttia! Olet ihan oikeassa siinä, että aina ei tarvitse pumpata loppuun asti, vaan voi jättää pari toistoa “varastoon”. Ja välillä tekee ihan hyvää tosiaan lepäilläkin… Mahtavia treenejä myös sinne! 🙂 P.s. Sun blogi vaikutti myös mielenkiintoiselta!

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s