Joulun suorituspaineet…

 Heräsin Joulupäivään mukavasti omasta sängystäni. Aattoa edeltävän yön nukuin sen sijaan Tampereella “Vaarilassa”. Siellä olen aikoinaan viettänyt kaikki lapsuuteni joulut, mutta nykyään tulee harvemmin oltua samassa paikassa peräkkäisinä vuosina. Vanhempani ovat eronneet kun olin melko nuori, ja jouluja on täytynyt jakaa niin, että mitään kovin vahvoja perinteitä ei ole omalle kohdalleni muodostunut. 

Olen melkoinen jahkailijaluonne, ja minulla tuppaa jäämään kaikki hoidettavat asiat siihen pisteeseen, kun ne on oikeasti jo pakko tehdä. No, tietysti niin kävi myös joululahjojen kanssa, ja sekös ahdisti, kun tuntia ennen Tampereelle lähtöä perjantaina aloimme metsästämään vielä lahjoja ja paketoimaan niitä. Kummallinen kontrasti tässä on se, että olen myös todella täsmällinen monessa asiassa, ja jos ilmoitan, että olen tiettyyn aikaan jossakin, minun täytyy olla paikan päällä juuri silloin, eikä minuuttiakaan myöhässä. Tämä yhtälö on hiukan vaarallinen, koska luon sillä itselleni aivan älyttömän stressin ja ahdistuksen. -Eikö olisi vain helpompi hoitaa asiat etukäteen? -Kyllä varmasti, mutta tekeminen ei motivoi ennen kuin on jo tuli hännän alla.


Pahoittelen rakeista kuvamateriaalia, kameran akku oli jäänyt kotiin latautumaan…

Toinen stressin aihe on itselläni aina läsnä Joluisin, meinaan paikat joissa täytyisi käydä. Perheeni kun on tosiaan jakautunut kahteen, ja aina on huomoitava se, missä olen ollut viimevuonna, ja kenen kanssa. Olin organisoinut tämänkin Jouluaaton niin, että kaikki voisivat olla tyytyväisiä, ja että oleelliset paikat tulisi käytyä läpi. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat viimehetkellä itselleni hiukan odottamattomasti, ja olin lähestulkoon hermoromahduksen partaalla. Kaikki luonnollisesti järjestyi ihan hienosti, mutta stressi tekee kummia ihmisen ajatuksenjuoksulle.

Tulin siihen lopputulokseen, että tämä johtuu Joulun “suorittamisesta”. Otan turhan suuret paineet siitä, että kaiken täytyy sujua juuri niinkuin olen suunnitellut. Joulu on vain kerran vuodessa, ja jos minulla on valmis kaava sen juhlintaan, en voi tavallaan jäädä paitsi mistään. Noh, loppupeleissä jään tietysti paitsi koko Joulun ideasta, eli rauhoittumisesta ja kiireettömyydestä. Tämä on varmasti sama ongelma monella meistä, kenellä joulunviettopaikka ei ole aina se tietty ja itsestäänselvä.

Ihailen suuresti kaikkia (omakohtaisesti erityisesti tätiäni ja mummuani), ketkä pystyvät järjestämään kokonaisen Joulujuhlan läheisilleen ja ystävilleen, ja pitämään kaikki langat käsissään vailla huomattavaa stressiä. Onneksi tässä on paljon aikaa harjoitella, sillä minulta tuskin odotetaankaan moista vielä vuosiin…

Kaikesta huolimatta, eilinen meni aivan ihanien ihmisten seurassa, ja saan olla todella onnellinen perheestäni ja läheisistäni! Vielä on onneksi toinen mahtava päivä Joulua edessä. Taidankin lähteä sulattelemaan tässä välissä kinkkua salille, illalla täytyisi meinaan syödä vielä lisää…

Mahtavaa Joulupäivää ihanat!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s